Tekniikan museo on kulttuurihistoriallinen museo sekä tekniikan alan ja teollisuuden valtakunnallinen vastuumuseo.
Museot elävät parhaillaan kulta-aikaansa: kiinnostus ja kävijämäärät ovat huipussaan. Mukana buumissa oleva Tekniikan museo hankki toimintansa perustaksi sujuvan nettiyhteyden S1 Networksiltä.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitseva Tekniikan museo on ollut S1 Networksin tyytyväinen asiakas noin viisi vuotta. Museo hankkii miltei kaikki it-tukipalvelunsa S1 Networksin kautta.
”Meille on tärkeää saada luotettavaa, museon tilanteita ja tarpeita ymmärtävää palvelua joustavasti ja nopeasti”, kertoo Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola.
”Museoiden toiminta kehittyy jatkuvasti, ja siksi mekin tarvitsemme sujuvan ja nopean verkkoyhteyden. Kun aloitin museonjohtajana 13 vuotta sitten, digitaaliset palvelut olivat museoissa vielä uusia ja jänniä. Nykyään museokävijät osaavat odottaa vau-elementtejä ja omakohtaisia kokemuksia. Meidän on helppo toteuttaa niitä verkon kautta. Toteutamme esimerkiksi monien näyttelykohteiden tekstit digitaalisessa muodossa, jotta niitä on helppo myös päivittää”, Mikkola kertoo.
Museonjohtaja Mikkola on ollut kehittämässä vuonna 2015 Suomeen tullutta Museokorttia, joka tällä hetkellä oikeuttaa sisäänpääsyyn noin 300 museoon. Museot ovat rikkoneet yhteisen pääsykortin avulla kävijäennätyksiään vuodesta toiseen.
Aiemmin 2000-luvulla museokäyntejä oli keskimäärin 5,2 miljoonaa vuodessa, mutta vuonna 2018 museokäyntejä oli kortin ansiosta jo noin 7,1 miljoonaa. Vuoden 2019 kävijämäärä on ennusteen mukaan edelleen vahvassa nousussa.
Museonjohtaja Marjo Mikkola.
”Museokortti on ollut huikea menestys, ja on ollut ilo olla mukana kehittämässä sitä. Ilman digitalisaatiota kortti ei olisi onnistunut eikä toimisi käytännössä. Kortin avulla museoista on tullut yksi kiinnostava vaihtoehto vapaa-ajanviettoon. Siksi museoiden velvollisuus on tarjota kävijöilleen houkuttelevia sisältöjä niin näyttelyissään kuin muissakin palveluissaan”, Mikkola sanoo.
Nopea verkkoyhteys tukee toimintaa
Vuonna 1969 perustettu Tekniikan museo avaa näkymän suomalaisen tekniikan ja teollistumisen historiaan. Museon kokoelmiin on tallennettu kertomus Suomen tiestä maanviljelysyhteiskunnasta globaaliksi teknologia-alan toimijaksi.
Tekniikan museon tietoliikenneyhteydet toimivat ennen kupariyhteyden varassa, mutta yhteys osoittautui vuonna 2014 liian hitaaksi. Museo kilpailutti verkkoyhteyden tarjoajat ja valitsi S1 Networksin.
”Rakensimme museolle valokuituyhteyden, joka johdetaan museon kaikkiin rakennuksiin. Nyt museon käytössä on 100 megan yhteys, ja se näyttää riittävän hyvin. Seuraamme jatkuvasti verkon käyttömääriä ja ehdotamme nopeuden nostoa, jos se on tarpeen”, S1:n myyntijohtaja Mika Baggström kertoo.
Laske tästä, paljonko huippunopea ja vakaa yritysnetti maksaisi juuri sinun yrityksellesi!
Tekniikan museossa on töissä parikymmentä henkeä ja näyttelytilaa on noin 5 000 neliömetriä kolmessa eri rakennuksessa. S1 Networks toimittaa museolle myös langattomat verkot kaikkiin rakennuksiin, sisäverkon ja kaikki sen laitteet. Näyttelyiden oheispalveluissa voidaan käyttää esimerkiksi tablet-tietokoneita, joilla pääsee verkkoon.
”Haluamme tukea museon toimintaa avaimet -käteen periaatteella”, Baggström kuvailee.
Digitaaliset palvelut kasvavat
Tekniikan museo saavutti vuonna 2019 kävijäennätyksensä eli noin 41 000 kävijää, ja myös sen verkkosivut sekä niihin liittyvät digitaaliset palvelut ovat suosittuja. Museossa on esillä kolme perusnäyttelyä ja muutamia vaihtuvia näyttelyjä vuosittain. Etäunelmia-näyttely on museon vanhin perusnäyttely. Se on ollut esillä vuodesta 2016 ja kertoo ajan ja paikan ylittämisen historiasta sähköisten viestintävälineiden avulla. Vuonna 2017 avattu Tekniikan maa -näyttely kertoo puolestaan Suomen tiestä high tech -kehittäjäksi.
”Meillä on noin 56 000 esineen kokoelma, josta vain pieni osa on esillä ja loput varastossa. Lisäksi museolla on noin 55 000 valokuvaa. Kokoelmien digitointi on niin meille kuin muillekin museoille valtava urakka. Esimerkiksi Tekniikan museon kokoelmista on digitoituna noin 13 prosenttia. Museoiden tavoitteena on tehdä kokoelmansa mahdollisimman helposti digitaalisesti saavutettaviksi ja laajemmin tunnetuiksi”, Mikkola kertoo.
Tekniikan museo tallentaa digitaaliset aineistonsa suomalaiseen Finna-palveluun, joka kokoaa kulttuuriperintöä arkistoista, kirjastoista ja museoista. Palvelun tavoitteena on auttaa ihmisiä käyttämään ja jakamaan kulttuuriperintöään.
Vastuumuseo opastaa valtakunnallisesti
50-vuotias Tekniikan museo on kulttuurihistoriallinen museo ja myös tekniikan alan ja teollisuuden valtakunnallinen vastuumuseo.
”Vastuumuseona toimiminen edellyttää valtakunnallista toimintaa, eli tuomme palvelujamme yhä enemmän tarjolle myös verkon kautta, esimerkiksi striimaamme verkkoon pedagogisia opastuksia kaikkien saataville.
Teknologiakasvatus kouluissa on jatkuvasti kasvava osa-alue. Marraskuussa avasimme lapsille suunnatun toiminnallisen Kummituksen keksintökoje -näyttelyn, joka innostaa lapset pohtimaan tekniikan olemusta, ilmiöitä ja muutosta”, Mikkola kertoo.
Kummituksen keksintökoje -näyttelyssä voi ihmetellä vaikkapa, mitä yhteistä on sählymailalla ja ovenkahvalla tai minkälaisia osia eri ikäisten puhelinten sisältä löytyy.
Tekniikan museon kuten muidenkin museoiden tulevaisuus näyttää yhä digitaalisemmalta.
”Puhumme alalla paljon jo seuraavasta vaiheesta eli museoesineiden 3D-digitoinnista. Tällä hetkellä tämä on vasta kehitteillä, vaikka yksittäisiä esineitä onkin jo digitoitu. Ison teollisuuskoneen digitointi on ymmärrettävästi aivan eri asia kuin esimerkiksi vanhan kahvikupin. 3D-digitointi on vielä kallista puuhaa, mutta ehkä jo lähitulevaisuudessa näemme museoissa siitä jo esimerkkejä.”
”Museonäyttely on kuitenkin aina kokonainen tarina, yksittäinen digitaalisena esitetty esine kertoo vain yhdestä esineestä”, Mikkola kuvailee ja kutsuu kaikkia vierailemaan Tekniikan museossa.
Etäunelmia-näyttelystä löytyy useita toiminnallisia kohteita. Esimerkiksi komponenttipelissä voi rakentaa piirilevyä kytkemällä erilaisia komponentteja yhteen.
Lue myös
Ota yhteyttä
S1 Networks
Myyntijohtaja Mika Baggström
mika@s1networks.fi
+358 40 0612 672
Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä
Traficomin kaavailemat muutokset sääntelyyn ovat haitallisia kaikille, erityisesti PK-yrityksille.
Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailu on uhattuna Traficomin ehdottamien muutosten myötä. HMV-sääntelyn (huomattavan markkinavoiman sääntely) purkaminen suurimmissa kaupungeissa poistaisi pienempien teleyritysten mahdollisuuden käyttää suurten operaattoreiden verkkoja, mikä johtaisi asiakasyrityksille haitalliseen kilpailun vähenemiseen, hintojen nousuun ja palvelutason laskuun.
Mitä vaihtoehtoja VMwaren hinnankorotukset jättävät yrityksille?
Jos yritys on jäänyt Broadcomin yksipuolisen määräysvallan jalkoihin, mitä vaihtoehtoja sillä on? S1 luopui VMwaren käyttämisestä ja loi oman ratkaisunsa.
VMwaren hinnat nousivat pilviin – mitä nyt? Mitä vaihtoehtoja yrityksillä on tilanteen ratkaisemiseksi?
Digitaalisen liiketoiminnan yksi toistuva tarina on miten voima ja valta keskittyvät suurille pelureille. Näin kävi myös virtualisointipalveluiden osalta, kun teknologiajätti Broadcom osti virtualisointipalveluista sen tunnetuimman eli VMwaren loppuvuodesta 2023.
